Japani 2015 osa 6: Tokioon ja kotiin, päivät 19-22

Luvassa viimeinkin viimeinen päivitys 2015 Japanin reissustani. Kylläpä tämän kanssa tuli viivyteltyä. Onneksi ollut valtavasti kuvia ja twiittejä apuna, kun olen pohtinut, mitä tuli tehtyä ja milloinka. Nyt pääsen sitten rauhoittumaan vähän kuvienkin kanssa ja palaamaan nykyhetkeen - alle kuukausi enää siihen, että pitäisi kuulua yliopiston Liikkuvuuspalveluilta, saanko luvan hakea vaihtoon vaiko en. Mutta nyt ensin viimeiset päivät Tokiossa ja paluu Suomeen.

Japani 2015 osa 6: Kansai, päivät 16-18

Toinen satsi Kansain seudulla vietettyjen päivien reissukertomuksia. Tällä kertaa tuli tutustuttua Kiotoon, Hiroshimaan ja ninjoista tunnettuun Iga Uenoon. Jälleen kerran image heavy like WHOA, kuten tuppaa näissä Japani-päivityksissä olemaankin.

Japani 2015 osa 5: Kansai, päivät 13-15

Aprillia Osakassa! Hyvää ruokaa ja rentoa meininkiä! Peuroja ja vedeneläviä! Eli saavuimme Kansaihin, missä pidimme tukikohtaa eräässä Osakan hotellissa ja teimme lyhyitä päiväreissuja sieltä käsin lähistön kohteisiin. Image heavy like WHOA - älä avaa ilman suht toimivaa nettiyhteyttä.

Japani 2015 osa 4: Tokio, päivät 9-12

Comiket! Meiji-pyhäkkö! Nämä päivät olivat suht leppoisia, mutta täynnä kävelyä. Ja voin sanoa, että iltaisin kylvetin jalkoja kuumassa vedessä pitkään. Reissu sai tuntemaan kiitollisuutta mukavista kävelykengistä.

Ooi Ocha -tee, päivittäinen herkkuni ja pääasiallinen nesteeni.

Fuksivuosi loppusuoralla

Kuten hetki sitten vuosi sitten kirjoitinkin, pääsin tosiaan viimein opiskelemaan Helsingin yliopistoon Aasian tutkimusta, pääkielenäni japani. Tarkoitukseni oli tehdä päivityksiä opiskelusta tiuhaan tahtiin, jopa kerran pari viikossa, mutta yllättäen aika ja energia kuluivatkin opintojen parissa – ja tulipa minusta enokin tuossa syksyllä! Tuntuu, kuin opinnot olisivat alkaneet vasta pari viikkoa sitten. Valmistuin lukiosta joskus 2010 tienoilla (muistan ajankohdan vain, koska hetimmiten valmistumisen jälkeen tein ensimmäisen Japanin matkani), enkä ole sen jälkeen opiskellut kuin pääsykokeisiin sekä avoimen kautta historian perusopinnot. Olen siis ensimmäistä kertaa 6 vuoteen oikeasti opiskelemassa ja se on mahtavaa!

Paahtoleipä suussa myöhässä orientaatioviikon
ekalle tapaamiselle - päähenkilö feels much?

Japani 2015 osa 3: Tokio, päivät 6-8

Nakano! Kabuki! Ja vapauden väheneminen, kun hain vanhemmat Naritan kentältä. Toisaalta pääsin vihdoin aloittamaan paikkojen ja tapojen ja ruokien esittelyä vanhemmilleni.

Japani 2015 osa 2: Tokio, päivät 3-5

Ja sitten seuraaviin päiviin maagisessa Japanin matkassani. Vuorossa mm. AnimeJapania ja kissakahvilaa.

Japani 2015 osa 1: Tokio, päivät 0-2

Elikkä vihdoin alkaa usean tekstin ketju, joka tulee sisältämään mahdollisimman täydellisen reissuraportin tämän kevään visiitistäni nousevan auringon maahan, Japaniin. Päiväkirjaa en pidä, mutta lukuisat suunnitelma-listani, twiittini ja jatkuvasti räpsimäni kuvat saavat tukea muistiani, joten eiköhän vielä kohtalaisen hyvin pysytä raiteilla. Vähän jäsentääkseni olen myös ensimmäistä kertaa ottanut väliotsikot käyttöön erottamaan päiviä toisistaan, katsotaan mitenkä mokoma toimii. Varautukaa tagin varoittamaan "Image heavy like WHOA" -tasoiseen reportaasiin, sillä kuvia tällä reissulla räpsin ja säästin kotiin saakka reilut 1500 kappaletta. Ja näistä on siis jo kehnoimmat karsittu pois.

Japanin reissusuunnitelmaa

No niin. tässä on nyt ainakin teksti, jota on pari viikkoa tullut jo hiottua ja nyt aika saattaa valmiiksi. Ensi keväänä sitä olisi sitten tarkoitus suunnata kohti Japania. Alun perin olin pohtinut lähtöä yksin nyt joulun ja uudenvuoden ajaksi, mutta isältä tulikin parempi tarjous: reissu kolmestaan hänen ja äidin kanssa maalis-huhtikuussa. Isän kanssa matkustamisessa tulee mukana suuri taloudellinen etu, ja olen aika otettu siitä, että aiemmin harrastuksiini suhteellisen penseästi suhtautuneet vanhempani osoittavatkin nyt mielenkiintoa Japanin matkaa kohtaan. Koska olen perheen Japani-spesialisti, jäänee suurin osa matkan suunnittelusta minulle - kyllä, kiitos. Tämä tosin luo hieman paineita, koska haluan reissusta sellaisen, mistä vanhempanikin nauttivat. Useimmitenhan noita kahta ei ole saanut paljon muualle kuin aurinkorannoille tai ehkä Tallinnaan.

Kohti nousevan auringon maata!

Japani-monisteita ja avointa yliopistoa

Viimepäiviin on mahtunut japanin opiskelua, työstressiä, kiirettä ja pieniä onnistumisia. Aloitan avoimessa opiskelut syyskuun alussa, enkä meinaa malttaa odottaa. Olin tässä pohtinut myös JLPT N3:een hakemista, mutta laskeskellessani päästäni puuttuvien kanjien ja sanaston määrää tulin järkiini. Muutaman kuukauden tehopreppaus JLPT:tä varten olisi kyllin haastavaa ilmankin lähes päivittäistä työtä, Animeconin suunnittelua, avointa yliopistoa ja tämän hetken cosplay-projekteja. Sen sijaan haluan tehdä JLPT N3:sta vuoden 2015 tavoitteeni - kaikki blogiani lukeneet tosin arvannevat vielä tärkeämmän tavoitteeni tuolle vuodelle.

Pieni osa aivoistani haluaisi vielä tähdätä tämän vuoden JLPT N3:een.

Animecon XI (2014)

Vuoden toisiksi suurin stressinlähteeni on ohi (suurin on toki pääsykoe). Taas tuttuun tapaani raportoin reilusti jälkijunassa ja suurimmat asiat unohtaneena, mutta jospa tässä jotain vielä muistuisi mieleeni. Viime vuosina olen tosiaan tiedotusvastaavana stressannut Animeconia tarpeeksi, etten muista coneista mitään. Viime vuonna muistan simahtaneeni Hesburgerin pöytään odotellessani bussia.

My feels. At least I'ma happy and I know it.

Lukemista lukemista

Näin sitä vaan menee päivät vuorotellen työn ja opiskelujen parissa. Otsikko tosin johtaa ehkä hieman harhaan, sillä muutakin on tullut tehtyä kuin vain lukemista. Aiemman postauksen kommentin ohjetta noudattaen olen käynyt historian kirjaa läpi sisällysluettelosta käsin. Löysin myös kirjastosta kirjan, jonka avulla saan testattua osaamistani kieliopin puolella. Päivät ovat täynnä kieliopin kertausta kertausta kertausta ja olen varma, että jos elän kyllin vanhaksi sairastamaan pitkälle edennyttä muistisairautta, tulevat viimeiset lauseeni koskemaan suomen taivutusluokkia tai lausekkeita. Kenties jopa päädyn toistelemaan foneettisia määritelmiä vanhoilla päivilläni.

JLPT 2013 ja onigiri-ilta

Tänään tulin hieman vastentahtoisesti töistä kotiin. Kiersin pitkää reittiä kaupoille, ja kaupoilla kulutin ruhtinaallisesti aikaa, kunnes alkoi olla melkein pakko suunnata kotiin. Aavistelin nimittäin, mitä posti on tuonut, koska kaverini oli jo ilmoittanut saaneensa tulokset JLPT:stä. Ja oikeinpa uumoilinkin - oven avatessani näin heti valkean A4-kokoisen kirjekuoren. Kuukausien odotus oli viimein ohi, mutta jostain syystä se ei helpottanut oloa sitten millään.

Is it dead? Hirviökirje!

JLPT-ilmoittautumiset

Noin tunti sitten postiluukusta kolahti kirje Japanin suurlähetystöltä. Ilmoittautumislomake joulukuun JLPT-koetta varten saapui siis vihdoin, juuri kun aloin harkita josko pitäisi tarkistaa, hukkuiko lähettämäni viesti matkan varrelle. Ilmoittautuminen alkaa viikon päästä sunnuntaina, joten siihen asti on aikaa testailla taitojani ja mittailla mahdollisuuksiani: pärjäänkö tason N4-kokeessa vai pelaisinko varman päälle menemällä N5-tason kokeeseen?

 

Yeah mama I'ma ready! ...in December.

Välipäivitys: Muistoja Japanista

Tässä on kiireen lomassa tullut mietittyä raha-asioita ja laskeskeltua, josko saisin rahaa kasaan joko uuden vuoden tai kevään Japanin matkaa varten. Suuret suunnitelmat tuovat eläviä muistoja vuoden 2010 Japanin matkastani (6.-26.5.). Se oli ensimmäinen ulkomaanmatkani aivan yksin. Vaikka alun perin hieman yritinkin saada matkaseuraa, en usko että olisin voinut nauttia näistä viikostani yhtä hyvin (tai ainakaan samalla tavalla), jos mukana olisi ollut ennestään tuttuja. Tai ihan alun perinhän minun oli tarkoitus lähteä Eurooppaan reilaamaan, mutta kaverin työajat menivät uusiksi eikä isä suostunut päästämään minua yksin reilille. Tein sitten parissa minuutissa päätöksen, että "Japaniin sitten saat luvan päästää" - ja niinhän päästikin.

Tänne olisi taas päästävä.

Pelottavan helppo alku

Maanantaina se sitten alkoi: hurja kanjien opiskelu ja säälimätön itsensä ruoskiminen kunnes kanjit painuvat selkäpiihin saakka! Tahti on ollut miettimäni 5 uutta kanjia päivässä, mutta tuntuu aika kevyeltä ainakin vielä tällä hetkellä. Melkein olen harkinnut josko yrittäisi opetella enemmän kerralla, mutta sitten burnout luultavasti iskisi kertausviikoilla niin pahana, ettei siitä ihan heti jaksaisikaan enää jatkaa. Työtkin kun alkavat syödä aikaa pikku hiljaa; ensimmäinen työpäivä oli tiistaina.

Haters goinna hate. Jotkut nyt vaan oppii niitä kanjeja.

Kuinka kanjit kesytetään?

Kuten tulette varmasti huomaamaan, minulla on taipumus tehdä aikatauluja ja suunnitelmia sekä usein myös hieman luistaa niistä. Nyt olisi tarkoitus tehdä vähän pysyvämpiä, joustavampia suunnitelmia kanjien varalle.

Joskus tulee opeteltua vähän liian ahkeraan tahtiin ja olo on sitten sen mukainen.

Miten japania kirjoitetaan?

Siltä varalta, että tätä lukee joku joka ei tiedä paljoa japanin kielestä, aloitetaan kertaamalla muutamia perusasioita. Yleiskattavaa pidempää esitelmää en tähän raapusta, mutta sen verran kertaan yleistietoa, että untuvikotkin pysyvät halutessaan mukana ilman, että tarvitsee koluta nettiä ja kirjastoa läpi. Pahoittelen mahdollisia pikkuvirheitä; en jaksanut esimerkiksi alkaa laskemaan hiraganojen ja radikaalien määrää vaan lunttasin netistä. Hups. Jos näet hassuja laatikoita tai muuta omituista niissä kohdin, kun pitäisi olla japanilaisia merkkejä, googlaile ohjeet kuinka saat japanilaisen tekstin käyttöön selaimellasi ja tietokoneellasi.

Rautisjutustelua

Kävin eilen viemässä ilmapatjan rautikselle, että sai sisko sen lainaan. Siskoa odotellessani kuulin kahden naisen puhuvan japania ja hetken arkailun jälkeen päätin kokeilla josko heitä kiinnostaisi jutella hetken.

Japani-historiani

Elikkä kuinka Japani-hulluuteni pääsi valloilleen. Pitkä postaus ahoy!