Elikkä sitten päästään sunnuntain puolelle sekä tapahtuman purkuun. Oli äärettömän ihanaa saada nukuttua reilut 6 tuntia lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Jaksoin kohtuullisen virkeästi herätä ja patistaa pommiin nukkuneen avokkinikin hereille. Kiireellä laitoimme kamat kasaan ja lähdimme kohti pysäkkiä. Kunnes kävellessämme pintaan nousi kylmä hiki, kun tajusin katsoneeni illalla eli äärettömän väsyneenä bussiaikatauluja lauantain kohdalta. Ei ole edes todellista. No, vilkaisin kännykästä aikatauluja ja päätin että nyt kävelytän nurisevan avokkini Pyörönkaarelle; sieltä nyt ainakin kulkisi busseja koko ajan. WRONG!
Saavuimme pysäkille, josta katsoin bussin saapuvan hetki mikä tahansa. Odottelimme toiveikkaina kunnes avokkini sai lisää aihetta nurinaan: olin katsonut väärän tunnin kohdalta ja saisimme odottaa vielä yli puoli tuntia. Alkoi iskeä paniikki, koska en halunnut ajatellakaan etten ehtisi paikalle ennen ovien avaamista ja kävellessämme Ottomaatille laitoin tilavastaavalle ohjeistusta mitenkä Info saadaan pyörimään ellen ehdi ajoissa.
Hilkulle meni mutta onneksi bussi viimein tuli ja huristeli meidät Musiikkikeskuksen vierelle. Pääsin sisälle ehkä minuuttia tai kahta ennen ovien avaamista. Tämän jälkeen päivä menikin jo rauhallisemmin - erityisesti kun älysin hakea itselleni oman radion jotta pystyin liikkumaan tapahtuma-alueella vapaammin - Infopisteen vänkärit saisivat minut nopeasti kiinni. Ehdin käydä jopa syömässä ja katsomassa avokkini & kavereidensa pitämän luennon. Edelleen oli paljon aikataulumuutoksia ja stressiä, mutta silti päivä oli lauantaita rauhallisempi. Johtuisiko siitä saamastani puolentoista litran colasta?
Kiirettä riitti kuitenkin sen verran, että illalla muistellessani en juuri saanut isoja tapahtumia päivältä mieleeni. Kun con oli kasassa, siivoilimme pienellä porukalla. Jännitystäkin riitti kun hetken luulimme, että yksi tv oli varastettu. Mietimme, kuinka hyvin varas oli jäänyt kameralle. Pian onneksi selvisi, että se olikin ollut se oikea omistaja joka sen ruudun kävi hakemassa. Huuh haah. Infopiste saatiin apuun jääneiden vänkäreiden ym. kanssa pian kasaan ja sitten päästiin suuntaamaan jatkoille.
Aluksi pyörähdimme kohottamassa maljat ja maistamassa pähkinämakkaraa kunniavieraspoppoon kanssa, mistä jatkoimme ravintolaan syömään. Varsinaista purkua ei kukaan jaksanut nyt käydä, vaan puhuimme rennosti tapahtuman kulusta ja ensi vuoden suunnitelmista. Viikkoa paria myöhemmin pidimme sitten loppukokousta, kun kaikki olivat ensin saaneet toivuttua con-kiireistä ja stresseistä, ja ehdimme käydä kävijäpalautteita läpi. Parantamisen aihetta löysimme toki, mutta päällimmäisimpänä tuntemuksena kokouksessa ja sen jälkeen on ollut suuri palo päästä tekemään seuraavaa Animeconia. Nyt odotellaan sitten koska saadaan joku hyvä paikka viikonlopuksi varattua, että päästään kokoustamaan ja päättämään ensi vuoden suuria linjauksia - kuten vaikkapa jakamaan vastuutehtäviä. Jos Sinulla on kiinnostusta, intoa ja aikaa osallistua Animeconin XI järjestämiseen, ole yhteyksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti